piiroskuva miehestä, joka on tienristeyksessä. toisella polulla on kuva pariskunnasta

SAAMME MUUTTUA, KULTASENI!

”Olen aivan eri ihminen kuin ennen! Jos entinen kumppanini näkisi minut nyt, hän tuskin tunnistaisi minua!” Miksi ero saa meidät […]

”Olen aivan eri ihminen kuin ennen! Jos entinen kumppanini näkisi minut nyt, hän tuskin tunnistaisi minua!”

Miksi ero saa meidät tuntemaan näin?

Erossa elämästä katoaa kumppanin lisäksi tuttu perusta, arvot ja arkirutiinit. Monet asiat on rakennettava uudestaan alusta. Eron jälkeen on luontevaa pysähtyä miettimään, kuka on ja miten haluaa elämänsä elää. Eronnut muuttuu, halusi hän sitä tai ei.

Eronneiden lisäksi samaa intoa itsensä muuttamiseen on usein myös vastarakastuneilla ihmisillä, jotka saavat energiaa uudesta suhteesta ja jotka ovat myös aloittamassa monet asiat alusta, luomassa uudenlaista perustaa ja uudenlaisia arkirutiineja sinkkuelämän jälkeen.

Entä pitkä parisuhde? Voiko ihmisenä kehittyä myös vanhan parisuhteen sisällä, eroamatta tai rakastumatta uuteen?

Tottakai voi. Ja jokainen myös väistämättä muuttuu pitkässä suhteessa. 25-vuotiaana ei ole sama ihminen kuin 35-vuotiaana. Eikä 35-vuotiaana ole sama ihminen kuin 55-vuotiaana. Eikä kenelläkään ole kristallipalloa, josta saisi tietää, millaiseksi ihmiseksi on muovautumassa.

Muutosta voi tehdä myös tietoisesti. Tästä kannattaa jutella kumppanin kanssa. Voihan olla, että hänkin kaipaa uusia tuulia omaan tapaansa olla suhteessa.
Muutos vaatii molemmilta tahtoa ja avoimuutta. Ja sen verran itsevarmuutta, että luottaa siihen, että muutosta tehdään itsen ja suhteen hyvinvoinnin vuoksi. Muutos voi nimittäin tuntua alkuun myös uhalta ja eron alulta, etenkin jos toinen noin vain ilmoittaa, ettei jaksa enää vanhassa roolissa.

Saamme muuttua, kultaseni!

Kun haluaa pitkän ja tasapainoisen parisuhteen, on hyväksyttävä se, että kumpikin muuttuu. Muutosta ei voi estää. Kun suhteeseen mahtuu se vähittäinen muuttuminen, joka meissä jokaisessa tapahtuu, suhde pysyy antoisana.

Puolisoa ei voi muuttaa, vaikka moni sitä yrittääkin.
Puolisoa voi kuitenkin ymmärtää. Omituisimmankin käytöksen takana on joku hyöty ihmiselle itselleen.

Sen sijaan itseä voi muuttaa.

Usein parisuhdetta koettelevat eniten arkiset asiat. Esimerkiksi kun työpaikallasi on pitkäaikaisia hankaluuksia ja suostut usein esimerkiksi ylitöihin, niin paha olosi ja väsymyksesi ei jääkään työpaikalle vaan jatkaa matkaansa kotiin asti. Mikäli tilanne jatkuu pitkään samankaltaisena, se alkaa koetella parisuhdetta.
Voit vaikuttaa parisuhteeseesi vaikuttamalla omaan elämääsi parisuhteen ulkopuolella.

Kerro se ääneen

Kun parisuhde ottaa päähän, on kissa uskallettava ottaa pöydälle.
Jos olettaa kumppanin telepaattisesti tietävän, mistä kiikastaa, menee väistämättä metsään. On kerrottava, mitä on mielen päällä.
Suhteissa, joissa jompikumpi ihastuu toiseen, on usein taustalla pitkäaikaista puhumattomuutta.

On myös kannettava vastuu siitä, että elää omannäköistään elämää.
Jos elät liian pitkään elämää, jota et koe omaksesi, miellyttääksesi kumppaniasi, voi hyvin olla, että jokin päivä et kestä sitä enää ja lähdet suhteesta ovet paukkuen ja kumppanillesi ilmoittaen ”Minulla on oikeus omannäköiseen elämään!”.
Se voi olla hyvä ratkaisu ja se voi olla myös itseään toteuttava ennuste, mikäli jokaisessa parisuhteessa elät kumppaniasi miellyttävää elämää, et omannäköistäsi elämää.

Pitkässä suhteessa on tärkeä uskaltaa kertoa kumppanilleen salaiset haaveet, muutostoiveet, omat pelot ja muut merkitykselliset asiat. Parisuhde on yhteinen asia, jossa molempien on tarkoitus tulla toisiaan vastaan. Molemmilla on oikeus elää omannäköistään elämää, parisuhde huomioiden. On mietittävä, missä asioissa on valmis tekemään kompromissin ja mitkä taas ovat ehdottomia asioita, joista ei voi joustaa.

Kun avaudut kumppanillesi unelmistasi, muutostoiveistasi ja peloistasi ja kohtaatkin vähättelyä, niin kannattaa kysyä itseltä ”Miksi haluan seurustella tämän henkilön kanssa? Onko tämä suhde minulle hyväksi?”

Kuinka todennäköistä on, että pitkäaikainen parisuhde muuttuu paremmaksi, kun rohkenee ottaa tyytymättömyytensä puheeksi?
Sitä ei voi ennalta tietää. Kenties kumppani on epävarma ja pitelee kaksin käsin kiinni tutusta ja turvallisesta, tällöin muutostoiveet tuntuvat hänestä uhkaavilta.

Yhtä hyvin voi myös olla, että oma rohkeus saakin myös kumppanin rohkaistumaan. Kenties hänelläkin on salaisia unelmia, muutostoiveita ja pelkoja, joista hän ei ole kertonut. Tällöin muutosta voi lähteä toteuttamaan yhdessä. Myös ammattiapuun kannattaa suhtautua myönteisesti, kun suhteeseen lähdetään etsimään uutta suuntaa. Yksi näkökulma lisää puolueettomalta ulkopuoliselta voi tehdä terää ja auttaa löytämään piileviä voimavaroja, mitä muutokseen tarvitaan.

Niin tai näin, omaan muutostoiveeseen ja tyytymättömyyteen kannattaa suhtautua vakavasti ja tutkia sisintään. Millainen ihminen minä olen nyt? Millaiseksi haluan tulla?

Roolit annetaan ja roolit otetaan

Tuskin kukaan haluaa olla ikuinen marttyyri, kukkoilija, alistuja, vässykkä tai nalkuttaja. Kuitenkin voi olla, että pitkässä parisuhteessa havahdut siihen, että sinusta on tullut ihminen, jollainen et halua olla.

Monet osoittavat syyttävällä sormellaan kumppaniaan ”En minä muuten nalkuttaisi, jos sinä…” ”Pakkohan minun on hoitaa kaikki itse, kun sinä et tee mitään.”

Tosiasiassa sinä itse olet ottanut sen roolin, mikä se ikinä onkaan.

Vaikka ihmisillä on tapana väittää, että kumppani vaatii meiltä tietynlaista käytöstä, niin tosiasiassa olet itse tarjoillut oikein tarjottimella käytösmalliasi suhteen alussa. Todennäköisesti kyseessä oli tiedostamaton valinta. Todennäköisesti kyseessä on rooli, joka on sinulle hyvin tuttu.

Otetaan esimerkiksi jäkätys. Kumppanisi tarjoaa sinulle tilaisuuksia jäkättää ja sinä tartut tilaisuuksiin kiinni ja valitset jäkättää.
Sama kumppani voisi toisen ihmisen kanssa seurustellessaan olla aivan erilainen, koska toinen kumppani ei tarttuisikaan tilaisuuksiin jäkättää. Toinen kumppani ei edes huomaisi tilaisuutta jäkättää, mikäli jäkätys ei ole hänelle tyypillistä. Sen sijaan toinen kumppani voisi tarttua tilaisuuksiin olla huolestunut. Kolmas kumppani voisi tarttua tilaisuuksiin olla vastuuton.

Jokainen meistä on vastuussa siitä, millaisen roolin parisuhteessa ottaa.

Otetaan toiseksi esimerkiksi siivoaminen. Jos olet jo 15 vuotta parisuhteessa siivonnut kumppanisikin sotkut ja sitten saat siitä tarpeeksesi. Kumppanille asia voi tulla täytenä yllätyksenä. Hän on voinut kuvitella sinun pitävän siivoamisesta tai voi olla, että hän on kuvitellut sinun hoitavan siivouksen sen takia, että hän tekee usein ylitöitä tai kenties hän ei ole edes ajatellut koko asiaa.

Miten oli suhteen alussa? Pyysikö kumppanisi todella sinua siivoamaan hänen jälkensä? Montako kertaa hän pyysi ennen kuin aloit tottelemaan? Montako kertaa hän pyysi, että siitä tuli sinulle suoranainen tapa?
Vai kävikö kenties niin, että halusit suhteen alussa olla huomaavainen ja siinä sivussa siivosit kumppanisi sotkujakin ja nyt olet herännyt siihen, että olet parisuhteessa ainoa, joka siivoaa?

Jatkakaamme vielä siivousesimerkillä. Kun olet päättänyt kantaa vastuusi roolistasi ja hylätä sen – et enää siivoa kumppanisi jälkiä, koska sinä et halua olla ilmainen siivooja. Oletatko, että kumppanisi tästä lähtien siivoaa omat jälkensä? Voi olla, voi olla että ei. Kenties hän alkaa siivota. Kenties hän tilaa siivoojan. Kenties hän ajattelee, että sinulla on nyt ”känkkäränkkävaihe” ja palaat siivoojan rooliisi ennen pitkää. Kenties häntä ei haittaa sotkut. Kenties sinua haittaa hänen sotkunsa. Jokatapauksessa voit muuttaa vain itseäsi.

Sinun vastuullesi jää ottaa häiritsevä asia puheeksi ja kantaa vastuu rooleista, jotka sinä olet ominut itsellesi.
Kumppanin rooliksi jää sopeutua uudistuneeseen tilanteeseen.

Mitä muutos vaatii?

Helppoa oman käytöksen muuttaminen ei useinkaan ole. Jämähtäneistä rooleista irrottautuminen vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa. Voi myös olla, että roolin muutos vaatii alitajuisten uskomusten ja merkitysten muuttamista ammattiauttajan kanssa.

Turvallisuus on kaikkiin elollisiin, meidät ihmisapinat mukaanlukien, sisäänrakennettuna.
Tuttu koetaan turvallisena kun taas muutos koetaan uhkana. Sanonta ”Parempi tuttu helvetti kuin tuntematon taivas.” kuvaakin hyvin ihmisten luontaista tarvetta pitää kiinni tutuista asioista, vaikka tuttuus tarkoittaisikin huonoa parisuhdetta.

Kannustan silti kaikkia lukijoita kulkemaan kohti salaisia haaveitaan, olemaan omia itsejänsä ja lämpimästi suosittelen myös ammattiavun käyttämistä, mikäli kokee haluavansa päästä muutostilanteesta mahdollisimman helposti eteenpäin.

Muutos ei ole varattu vain niille, jotka eroavat tai rakastuvat uudelleen – jokaisella on oikeus kehittyä myös pitkässä parisuhteessa.

Scroll to Top