Kuvassa piirroshahmot lääkäristä ja potilaskertomuksesta

KUOLLUT

KUOLLUT Lääkäri: Tavoittelemanne henkilö puhelimessa. Mies: Täällä teille soittanut henkilö, huomenta. Lääkäri: Minulla ei ole aikaa jaarituksiin. Mies: Hyvä, ei […]

KUOLLUT

Kuvassa piirroshahmot lääkäristä ja potilaskertomuksesta

Lääkäri: Tavoittelemanne henkilö puhelimessa.

Mies: Täällä teille soittanut henkilö, huomenta.

Lääkäri: Minulla ei ole aikaa jaarituksiin.

Mies: Hyvä, ei minullakaan. Käymmekö suoraan asiaan?

Lääkäri: Niin olisi parasta.

Mies: Vasen käteni on turta.

Lääkäri: Turta? Ei liiku?

Mies: Se liiku ei.

Lääkäri: Oletteko yrittäneet liikuttaa sitä vaikkapa nyyhkyleffan avulla?

Mies: Kaikkea on koetettu.

Lääkäri: Entäpä oletteko yrittäneet viedä sitä vaikkapa Stockmannin hulluille päiville tai toisaalta asekaupan alennusmyynnin urbaaniin vilskeeseen?

Mies: Tässä kohtaa vastaan tulee tiettyä liikkumisrajoitteisuutta.

Lääkäri: Nyt minuakin alkoi kiinnostaa. Kerrotteko lisää vai kiusaatteko minua lopettamalla puhelun tähän paikkaan, jolloin jäisin miettimään kohtaloanne kuin onneton houkka?

Mies: Ajatus ja siitä saatava vallantunne olisi kovin houkutteleva vaihtoehto mutta tarvitsen kuitenkin asiantuntijuuttanne.

Lääkäri: Kertokaa. Kertokaa!

Mies: Olen erittäin liikkumaton. Tarkemmin sanottuna on aika jäykkä olo.

Lääkäri: Katsokaapa ympärillenne, mitä näette?

Mies: En mitään. Olotila on piukka ja tiukka. Seinät kaatuvat päälle. 

Lääkäri: Vai sillä tavalla. Pystyttekö liikuttamaan vaikkapa haimaanne?

Mies: Minulla ei taida olla sellaista hienoutta. Ettei vaan olisi porvarien hapatuksia.

Lääkäri: Diagnoosinne alkaa muotoutua. Soittakaapa minulle vielä varmuudeksi kylkiluillanne Bachin Kohtalonsonaatti.

Mies: Osa kylkiluistani on lattialla. Odotas vähän…No nyt tämä taitaa onnistua.

Soittaa pyydetyn kappaleen.

Lääkäri: Herrajumala kun soititte huonosti. Määrään teille oitis soittotunteja.

Mies: Aikaisempaan keskusteluumme viitaten – liikkumiseni kanssa on vähän niin ja näin. Mikä minua vaivaa.

Lääkäri: Ai niin. Te olette, hyvä herra, kuollut.

Mies: Kuollutko? No sepä helpotti. Onko tämä lopullinen tilannearvio?

Lääkäri: Minun nähdäkseni kyllä.

Mies: Minkälaisia lääkkeitä määräätte minulle tilanteen parantamiseksi?

Lääkäri: Salvaa.

Mies: Auttaako se?

Lääkäri: Ei millään muotoa mutta teillä on kivempaa kun on purkillinen rasvaa mukana.

Mies: Hyvä ettei ollut tämän vakavammasta kyse. Kauankohan tämä epämiellyttävähkö olotila kestää?

Lääkäri: Teidän ei kannata huolehtia. Luin juuri töihin tullessani sähkötolpasta, että Jeesus tulee. Hän kyllä herättää teidät taas henkiin. Siihen ei kauan mene.

Mies: Kiitos. 

Lääkäri: Ei kestä. Teillä on mato silmäkuopassa.

Mies: Mistä…mistä te sen tiedätte?

Lääkäri: Lääkärin kuuluu tietää.

Kirjoittanut: Pentti Hilkuri

Scroll to Top