Kuvassa maalaus, jossa tyttö tuulisessa ja synkässä säässä kädessään kirjoja.

OHRARYYNEJÄ JA LAULUA

Sunnuntai 4. toukokuuta 2025 Ilma väreili kuin odottaisi jotakuta saapuvaksi. Tänään päätin taas laittaa ruokaa.En todellakaan mitään taiteellista.Ohraryynejä ja soijasuikaleita […]

Sunnuntai 4. toukokuuta 2025

Ilma väreili kuin odottaisi jotakuta saapuvaksi.

Tänään päätin taas laittaa ruokaa.
En todellakaan mitään taiteellista.
Ohraryynejä ja soijasuikaleita tomaattikastikkeessa.

Tein ruokaa niin paljon, että sen pitäisi riittää koko viikoksi.
Viisi muovista eväsrasiaa.
Kaksi jääkaappiin, kolme pakastimeen.
Sama annos, sama maku, kylläinen vatsa.

Tällä kertaa en yrittänyt saada ruoasta kaunista.
En leikannut basilikaa koristeeksi.
Enkä edes ajatellut lasipurkkeja.

Sen sijaan kuuntelin musiikkia.
Sitä yhtä kappaletta, joka on soinut päässäni siitä saakka, kun katsoin Katkenneen ketjun kauneus -taideteosta uusin silmin:

Anna tuulen puhdistaa
Nostaa helmoja
Heittää hiukset sekaisin
Kevätmyrskyn kastella
Mekko liimata kiinni vartaloosi
Olet kaunis
Kaunis
Ja maailma on sun

Nosta kasvot ylös sateeseen
Katso lintujen lentoa
Ne ei kylvä
Ei ne satoa korjaa
Mut niil on tarpeeks kaikkea”

En silloin edes tiennyt, kuka sen alun perin lauloi. Nyt tiedän ja osaan ulkoa joka rivin.

Soitin sitä repeatilla.
Lauloin mukana.
Ääni tuntui kehossa.
Se värähteli rintalastan alla, pallean päällä ja kurkun takaosassa.
Ja juuri kun ajattelin, että nyt voisin vaikka itkeä tirauttaa, olo menikin ohi.

Jotain jäi silti sisälleni virtaamaan. Nautin ja pelkäsin samaan aikaan.

Kirkosta eroamisestani oli vain joitain kuukausia. Kristittynä olin kuunnellut vain kristillistä musiikkia peläten, että saatana viekottelee harhateille, jos kuuntelen jotain muuta. Uushenkisenä aikanani lauloin äiti maasta ja isä taivaasta.

Ja tänään minä seisoin keittiössäni laulaen Tehosekoittimen biisiä vuodelta 2000 ja se oli ihan vain…ihmistä.

Ei pyhää, ei pahaa.

Vain nostalgiaa ja sanoja, jotka halusivat tulla ulos huulieni välistä.

Päivän kysymys: Mitä saan tehdä vain siksi, että se tuntuu hemmetin hyvältä?
Vastaan: Saan laulaa niin hienosti tai huonosti omassa kodissani kuin haluan.

Tällä viikolla: Kuuntelen biisin niin monta kertaa kuin se haluaa tulla kuulluksi.
En mieti, mistä ja miksi se tulee.
Annan laulun värähdellä minussa.
Ja annan itseni sointua sen kanssa.

Elsa

Scroll to Top